Kuukausi: kesäkuu 2019

Greta ja William Lehtisen Säätiö perustettiin vuonna 1968. Neljä vuotta ennen oman säätiön perustamista tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen ja vuorineuvos William Lehtinen olivat tehneet mittavan lahjoituksen Suomen Kulttuurirahastolle. Lahjoitukseen kuului Helsingin Kuusisaaressa merenrantatontilla sijainnut Lehtisten koti sekä suunnitelma tontille rakennettavasta taidemuseosta. Museoon kaavailtiin edustavia tiloja vaihtuville taidenäyttelyille sekä pysyvää näyttelytilaa Lehtisten omalle, monipuoliselle taidekokoelmalle.

Taidemuseon rakennussuunnitelma tilattiin professori Alvar Aallolta, joka oli Lehtisten hyvä ystävä. Aallon vuonna 1967 valmistuneet piirustukset käsittivät kaksikerroksisen rakennuksen, jonka alakerrassa oli laaja eteishalli, iso näyttelytila ja kahvila. Toisessa kerroksessa oli suuri näyttelytila, kolme pienempää näyttelyhuonetta sekä toimistotilat.

Taidemuseota ei voitu lopulta toteuttaa, sillä Helsingin kaupunki oli kaavoittanut alueen asunnoille eikä halunnut muuttaa kaavaa. Lehtisten lahjoituksesta osa jäi Suomen Kulttuurirahastoon erilliseen, heidän nimeään kantavaan rahastoon, josta nykyään jaetaan apurahoja joka kolmas vuosi.

Taiteiden ja kulttuuriyhteyksien tukemiseksi 

Kuusisaaren taidemuseohankkeen kariutuminen ei muuttanut Lehtisten tavoitetta kulttuurin tukemisesta. 22. toukokuuta 1968 Lehtiset perustivat itsenäisen Greta ja William Lehtisen Säätiön. Suomen itsenäistymisen ja raskaiden sotavuosien aikana aktiivisimmillaan työskennellyt, kansainvälinen pariskunta halusi auttaa ja kannustaa lahjakasta kansaa luovan, identiteettiä vahvistavan kulttuurin kehittämisessä. 

Sääntöjen mukaan säätiö perustettiin ”tukemaan taiteita ja lujittamaan kansallisia ja kansainvälisiä kulttuuriyhteyksiä”. Lehtiset jättivät jälkipolville suurimman osan omaisuudestaan. Perintönsä kautta he halusivat antaa tukensa kulttuurille ja sen tekijöille niin, että sen turvin voitaisiin edistää ”modernin kuvataiteen, arkkitehtuurin, musiikin ja taideteollisuuden luovaa kehittämistä kirjallisuuttakaan unohtamatta”. 

Greta ja William Lehtisen Säätiön hallitukseen kutsuttiin jäseniksi edustajat Suomen Taiteilijaseura ry:stä, Turun yliopistosta, Suomen Arkkitehtiliitosta, Liikesivistysrahastosta sekä perustajien suvusta. Säätiön toimintaa määriteltiin toteutettavaksi kahdella tavalla: jakamalla apurahoja ja stipendejä hakemusten perusteella sekä perustamalla uusi taidekeskus suomalaisten taiteilijoiden oleskelua varten. Säätiö osti taidekeskusta varten Italiasta Firenzen lähettyviltä linnan, Castello di Pratellin. Linnasta luovuttiin monien vaiheiden jälkeen 1980.

Suurin osa säätiön omaisuudesta oli sidottu Kuusisaaren kiinteistöön. Myös Lehtisten ja Aallon suunnitteleman taidemuseon rakentamista sinne harkittiin uudelleen, mutta taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ei löydetty. Vuonna 1977 Kuusisaaren kiinteistö päätettiin myydä, ja saadut varat sijoitettiin vuokratuloja tuottaviin Helsingin keskustan toimistotiloihin.

Apurahat

Greta ja William Lehtisen Säätiö on jakanut apurahoja vuodesta 1978 lähtien, ja taiteilijoiden taloudellinen tukeminen on ollut varainhankinnan lisäksi sen pääasiallista toimintaa. Periaatteena on käyttää säätiön tuloja apurahojen ja stipendien jakamiseen siten, että säätiön vakavaraisuus säilyy.

Vuosina 1978–2019 Greta ja William Lehtisen Säätiö on jakanut apurahoja yhteensä 2 636 910 euroa. Summa on jakautunut taiteenalojen kesken seuraavasti:

• Arkkitehtuuri 574 189 €
• Kuvataide 813 870 €
• Musiikki 643 795 €
• Taideteollisuus–muotoilu 605 057 €

Vuosina 2014–2019 säätiön asiantuntijat ovat käsitelleet kaikkiaan 2 944 hakemusta. Eri taiteenalat ovat edustettuina seuraavasti: arkkitehtuuri 127 hakemusta, kuvataide 1 748 hakemusta, musiikki 674 hakemusta sekä taideteollisuus–muotoilu 395 hakemusta.

Vuonna 2019 säätiö jakoi apurahoina yhteensä 86 500 €. Hakemuksia saapui yhteensä 541: kuvataide 325 hakemusta, muotoilu 58 hakemusta, musiikki 132 hakemusta ja arkkitehtuuri 24 hakemusta.

Säätiön asiantuntijoina ovat vuosikymmenien aikana toimineet muun muassa Alvar Aalto, Markku Junnonaho, Reima Pietilä, Timo Penttilä, Keijo Petäjä, Juhani Pallasmaa, Kari Virta, Antti Nurmesniemi, Kirsti Ilvessalo, Ilmari Tapiovaara, Aimo Tukiainen, Antti Lampisuo, Kauko Räsänen, Lauri Ahlgrén, Jorma Hautala, Catarina Ryöppy ja Tuomas Haapanen.

Taiteilijaresidenssi

Keväällä 2020 Greta ja William Lehtisen Säätiö avasi residenssihuoneiston Helsinkiin Katajanokalle. Residenssiasunto tarjoaa taiteilijoille pääasiallisesti majoitustiloja.

Greta Skogster syntyi vuonna 1900 Hämeenlinnassa pankinjohtajaisän Anders Felixin ja äiti Agnes os. Hillbingerin nuorimmaiseksi lapseksi. Gretalla oli kaksi vanhempaa veljeä, Aimo ja Artturi.

Greta kasvoi luovassa ilmapiirissä, ja hänen piirustustaitonsa pääsi esiin jo Hämeenlinnan ruotsalaisessa yhteiskoulussa, jossa hän kävi keskikoulun. Vuonna 1916 Greta aloitti mallipiirustusopinnot Helsingin Taideteollisuuskeskuskoulussa eli ”Ateneumissa”. Valmistumisensa jälkeen vuonna 1920 Greta matkusti rahtilaivalla Eurooppaan, ja matkalla nähdyt gobeliinit sytyttivät kiinnostuksen tekstiilitaiteeseen. 

Ensimmäisen kutomonsa Greta perusti vuonna 1921 Hämeenlinnaan, jossa se toimi vuoteen 1929 saakka. Oman toimiston keskeisiksi yhteistyökumppaneiksi muodostuivat arkkitehdit, joiden kanssa Greta pääsi luomaan korkeatasoisia sisätiloja nuoren Suomen sekä useiden yritysten arvokkaimpiin edustustiloihin. Oman kutomonsa rinnalla Greta toimi myös AB Hemflit-Kotiahkeruus Oy:n taiteellisena johtajana vuosina 1924–1929.

Hämeenlinnan kutomon lopetettuaan Greta perusti Helsinkiin uuden tekstiilitoimiston ja kutomon nimellä Greta Skogster Oy. Se toimi Helsingin Runeberginkadulla vuosina 1929–1935.

Greta loi vahvoja suhteita myös teollisuuteen. Yhteistyö metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeit Oy:n kanssa johti rakastumiseen ja avioliittoon myyntijohtaja William Lehtisen kanssa. Lehtisten koti vakiintui Ensoon, ja sinne Greta perusti myös uuden kutomon, jonka teknologia oli huipputasoa. Enson kutomossa oli 24 kutojaa ja värjäämö, ja sinne hankittiin myös jacquard-kangaspuut. Vuonna 1937 kutomossa valmistettiin tekstiilitöitä muun muassa Pariisin maailmannäyttelyyn.

1940-luvulla Lehtiset asettuivat Helsinkiin, jonne kutomokin jälleen muutti. 1950- ja 60-luvuilla Greta Skogsterin taidekutomossa toteutettiin tekstiilejä esimerkiksi Alvar Aallon uudisrakennuksiin, joita arkkitehti suunnitteli Enso-Gutzeit Oy:lle. 

Monipuolinen ja lahjakas Greta Skogster suunnitteli kirkkotekstiilejä lähes 30 kirkkoon tai seurakunnan tilaan eri puolille Suomea, monumentaalisia julkisten rakennusten kuvakudoksia, verhoja, vaatetuskankaita ja huonekalukankaita sekä mattoja niin Järvenpään Plyysi- ja Mattotehtaalle, Aaltosen mattokutomolle Kiikkaan kuin Olesenin tehtaille Tanskaan. Hän suunnitteli myös kokonaisia sisustuksia laivojen hyteistä hotelleihin. 

Moniin kansainvälisiin näyttelyihin töillään osallistuneen ja moneen kertaan palkitun Gretan luovuus oli ehtymätöntä. Sotien ja materiaalipulan vuosina taiteilijan mielikuvitus puhkesi loistoonsa. Tuolloin syntyi muun muassa tuohesta, voipaperista ja paperinarusta kudottu tuohitapetti, josta tuli suomalaisen sodanaikaisen muotoilun symboli.

Omasta kutomostaan Greta luopui vuonna 1974. Kun William Lehtinen kuoli vuonna 1975, Greta luopui perheen Kuusisaaren-kodista. Loppuelämänsä hän asui Tampereella. Monumentaalisten tekstiiliteosten suunnittelija kuoli 11. helmikuuta 1994.

Uuno Wilhelm Lehtinen syntyi Turussa vuonna 1895 sahanisännöitsijän perheeseen. Hänen vanhempansa olivat Henrik Wilhelm Lehtinen ja antikvaari- ja taidekaupan pitäjä Olga Maria Lehtinen (os. Selin). William kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan suomalaisesta yhteiskoulusta 1916.

William Lehtinen (nimi, jota hän virallisesti käytti) valmistui vuonna 1923 Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi. Pian sen jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin, missä hän kartutti työkokemusta ja suoritti Master of Forestry -tutkinnon Yalen yliopistossa. William sai Suomesta stipendin ja jatkoi opintojaan vielä Madisonin puuteknisessä tutkimuslaitoksessa.

Vuosina 1927–1928 William toimi kauppa-attaseana Suomen pääkonsulinvirastossa New Yorkissa Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton toimeksiannosta. Siinä roolissa hän oli avainasemassa selvittämässä muun muassa Yhdysvaltojen ja Suomen välisiä kaupallisia yhteyksiä.

William palasi Suomeen vuonna 1930 ja astui valtion omistaman Enso-Gutzeit Oy:n palvelukseen. Aluksi William toimi yhtiön keskuskonttorin päällikkönä. Vuonna 1940 myös myyntijohtajan tehtävät siirrettiin kielitaitoiselle Williamille, jolla oli arvokkaita yhteyksiä anglosaksiseen maailmaan. Yhtiön toimitusjohtajaksi William Lehtinen nimitettiin heti sodan jälkeen 1945. Yhtiö oli sodan runtelema, mutta Lehtinen nosti yhtiön jälleen jaloilleen.

William johti Enso-Gutzeit Oy:tä vuoteen 1962. Hänen kauteensa toimitusjohtajana sisältyi lukuisia kansallisesti merkittäviä saavutuksia. William tunnettiin optimistisena ja rohkeana investoijana, ja hänen luotsaamana yhtiö ylitti aiemman tuotannon tason seitsemässä vuodessa. Hänen kautensa loppupuolella Enso-Gutzeit Oy oli Euroopan suurin kartongintuottaja.

William Lehtinen ryhtyi vuonna 1947 myös laivanvarustajaksi, ja laivanvarustamisesta tuli osa Enso-Gutzeitinkin tuotteiden markkinointia. Tarmokkaalla otteellaan Lehtinen vaikutti vahvasti koko sodanjälkeisen Suomen merenkulun kehittymiseen. 

William Lehtinen antoi tukeaan myös Suomen kulttuurielämälle ja toimi niin ikään urheilun hyväksi. Suomen olympiakomitean puheenjohtajana William oli vuosina 1947–1951. Vuosien varrella William kuului useiden eri yhdistysten ja yhtiöiden luottamuselimiin. Monialainen vaikuttaja sai vuorineuvoksen arvon vuonna 1946 ja maatalous- ja metsätieteiden kunniatohtorin arvon 1958.

6.2.–2.5.2021 Galleria Elverket, Tammisaari

Pro Artibus -säätiön järjestämä näyttely on ensimmäinen Greta Skogster-Lehtisen yksityisnäyttely Suomessa. Skogster-Lehtinen yhdisti töissään abstrakteja aiheita perinteiseen kudontatekniikkaan ja kestäviin materiaaleihin. Näyttelyssä on esillä niin kuvakudoksia, ryijyjä, mattoja kuin luonnoksiakin. Galleriaan on ilmainen sisäänpääsy ja se on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17. Lue lisää gallerian sivuita.

Näyttelyyn liittyvää ohjelmaa

5.3. klo 17–18 Online-keskustelutilaisuus: Weaving Theory – Feminine Craft to Mode of Design

20.3. Vohvelipäivä: Opastus näyttelyyn Nina Skogsterin kanssa sekä muuta ohjelmaa

Näyttelyn yhteistyökumppani: Designmuseo
Näyttelyarkkitehtuuri: Sonja Skogster/Kuut
Pro Artibuksen erityiskiitokset: Leena Svinhufvud/Designmuseo ja Nina Skogster/Greta ja William Lehtisen Säätiö

Päikki Prihan ja Leena Svinhufvudin kirjoittama Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen kokoaa yksien kansien väliin Gretan ainutlaatuisen mittavan ja historiallisesti merkittävän elämäntyön. Gretan rooli suomalaisen tekstiilitaiteen syntymisessä ja kehittymisessä on ohittamaton, ja kirja tekee omaperäisen taiteilijan monipuolisuuden vihdoin näkyväksi. 

Laadukkaan teoksen upea kuva-aineisto syventää ymmärrystä siitä, millaisen kädenjäljen Greta jälkipolville jätti. Taiteilijan elämäntarinan ohella kirja esittelee Gretan suunnittelemia töitä sisustus- ja kirkkotekstiileistä suuriin kuvakudoksiin ja mattoihin.

Kirjaa myy mm. Helsingissä, Designmuseon designshop. Tammikuusta lähtien kirjan voi myös tilata Designmuseo shopin nettikaupasta.