Tekstiilitaiteilija Greta Skogster-Lehtinen (1900–1994)

Greta Skogster syntyi vuonna 1900 Hämeenlinnassa pankinjohtajaisän Anders Felixin ja äiti Agnes os. Hillbingerin nuorimmaiseksi lapseksi. Gretalla oli kaksi vanhempaa veljeä, Aimo ja Artturi.

Greta kasvoi luovassa ilmapiirissä, ja hänen piirustustaitonsa pääsi esiin jo Hämeenlinnan ruotsalaisessa yhteiskoulussa, jossa hän kävi keskikoulun. Vuonna 1916 Greta aloitti mallipiirustusopinnot Helsingin Taideteollisuuskeskuskoulussa eli ”Ateneumissa”. Valmistumisensa jälkeen vuonna 1920 Greta matkusti rahtilaivalla Eurooppaan, ja matkalla nähdyt gobeliinit sytyttivät kiinnostuksen tekstiilitaiteeseen. 

Ensimmäisen kutomonsa Greta perusti vuonna 1921 Hämeenlinnaan, jossa se toimi vuoteen 1929 saakka. Oman toimiston keskeisiksi yhteistyökumppaneiksi muodostuivat arkkitehdit, joiden kanssa Greta pääsi luomaan korkeatasoisia sisätiloja nuoren Suomen sekä useiden yritysten arvokkaimpiin edustustiloihin. Oman kutomonsa rinnalla Greta toimi myös AB Hemflit-Kotiahkeruus Oy:n taiteellisena johtajana vuosina 1924–1929.

Hämeenlinnan kutomon lopetettuaan Greta perusti Helsinkiin uuden tekstiilitoimiston ja kutomon nimellä Greta Skogster Oy. Se toimi Helsingin Runeberginkadulla vuosina 1929–1935.

Greta loi vahvoja suhteita myös teollisuuteen. Yhteistyö metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeit Oy:n kanssa johti rakastumiseen ja avioliittoon myyntijohtaja William Lehtisen kanssa. Lehtisten koti vakiintui Ensoon, ja sinne Greta perusti myös uuden kutomon, jonka teknologia oli huipputasoa. Enson kutomossa oli 24 kutojaa ja värjäämö, ja sinne hankittiin myös jacquard-kangaspuut. Vuonna 1937 kutomossa valmistettiin tekstiilitöitä muun muassa Pariisin maailmannäyttelyyn.

1940-luvulla Lehtiset asettuivat Helsinkiin, jonne kutomokin jälleen muutti. 1950- ja 60-luvuilla Greta Skogsterin taidekutomossa toteutettiin tekstiilejä esimerkiksi Alvar Aallon uudisrakennuksiin, joita arkkitehti suunnitteli Enso-Gutzeit Oy:lle. 

Monipuolinen ja lahjakas Greta Skogster suunnitteli kirkkotekstiilejä lähes 30 kirkkoon tai seurakunnan tilaan eri puolille Suomea, monumentaalisia julkisten rakennusten kuvakudoksia, verhoja, vaatetuskankaita ja huonekalukankaita sekä mattoja niin Järvenpään Plyysi- ja Mattotehtaalle, Aaltosen mattokutomolle Kiikkaan kuin Olesenin tehtaille Tanskaan. Hän suunnitteli myös kokonaisia sisustuksia laivojen hyteistä hotelleihin. 

Moniin kansainvälisiin näyttelyihin töillään osallistuneen ja moneen kertaan palkitun Gretan luovuus oli ehtymätöntä. Sotien ja materiaalipulan vuosina taiteilijan mielikuvitus puhkesi loistoonsa. Tuolloin syntyi muun muassa tuohesta, voipaperista ja paperinarusta kudottu tuohitapetti, josta tuli suomalaisen sodanaikaisen muotoilun symboli.

Omasta kutomostaan Greta luopui vuonna 1974. Kun William Lehtinen kuoli vuonna 1975, Greta luopui perheen Kuusisaaren-kodista. Loppuelämänsä hän asui Tampereella. Monumentaalisten tekstiiliteosten suunnittelija kuoli 11. helmikuuta 1994.