Project: Eduskuntatalo
Eduskuntatalon rakentaminen -luonnos
Kilpailuehdotus Eduskuntatalon Suuren valiokunnan huoneeseen, 1930?
Eduskuntatalon rakentaminen -niminen luonnos esittelee ”Eduskuntatalon historian”. Kuvan neljästä tapahtumatasosta ylin esittää ilmeisesti Arkadianmäkeä ennen kansanedustuslaitoksen oman rakennuksen syntyä. Seuraavassa tasossa on menossa suunnittelutyö ja taideteosten valmistaminen. Vasemmassa laidassa nähdään taiteilijat työn ääressä: Wäinö Aaltonen veistää ihmishahmoa ja Gunnar Finne tunnusomaista pylväänpäätä, Bruno Tuukkanen maalaa seinälle koristenauhaa. Keskellä ahkeroivat eri alojen käsityöläiset: metalliseppä takoo alasimen päällä, puuseppä veistää höyläpenkin ääressä ja kutoja istuu kangaspuissaan. Suuri joukko arkkitehtitoimiston piirtäjiä istuu keskittyneesti työpöytiensä ääressä ja kaikkea valvoo äärimmäisenä oikealla arkkitehti Sirén. Tämän alapuolella toteutetaan taloa. Materiaalia kuljetetaan kuorma-autolla ja kottikärryillä ja työmiehet rakentavat, taas arkkitehdin valvonnassa. Vasemmassa laidassa lienee insinöörejäkin tekniikkaa asentamassa. Kuvan alimmassa tasossa Eduskuntatalo on valmis. Kansanedustajat, joiden puolue käy ilmi väristä, ovat järjestäytyneet kansanvallan pyhätön edustalle. Oikealla nähdään arkkitehdin symbolit kolmioviivain ja harppi sekä Suomen Käsityön Ystävien liikemerkki – varmaankin ryijyn mahdollisen valmistajan ominaisuudessa. Gretan piirtämissä yksityiskohtakuvissa on hahmotettu sitä, miten hahmot voidaan rakentaa värikenttinä ryijytekniikalla, esimerkkinä sosialidemokraatti ja kokoomuslainen kansanedustaja.
Ryijyluonnos on kilpailuehdotus, jonka motto on ”Sano se kukkasin”. Valmiina teoksena se olisi ollut varsin poikkeuksellinen monumentaaliteos – ryijy, jonka aihe on poliittinen.
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/kuvakudokset?preview=eduskunta-luonn-DSC02608.ARW
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/kuvakudokset?preview=eduskunta-luonn-DSC02603.ARW
Kanslistin huoneeseen
Karvalankamatto, koko 316 x 551 cm
Aaltosen mattokutomo, Kiikala
Eduskuntatalon kanslistin huoneeseen kudottiin Greta Skogsterin suunnittelema komea vihreäsävyinen karvalankamatto, jonka kuvioinnissa näkyy Eduskuntatalon sisustuksessa kauttaaltaan toistuva suorakulmainen ruudutus. On mahdollista, että samaa mattomallia kudottiin tilauksesta muuallekin, koska luonnoksen taustapahviin on mattokutomossa kirjoitettu teksti ”Tätä mattoa rouva Aaltonen tarkoitti, on hyvin kaunis valmiina. Värit voi muuttaa sinerviksi. Rouva on ystävällinen ja valikoi mukana seuraavista lankamalleista mieleisensä värit.” Tämän huoneen huonekalukankaat suunnitteli Marianne Strengell ja toteutti Kotiahkeruus Oy ja verhot valmisti Suomen Käsityön Ystävät Oy.
kuva numero
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/GRETA_REPRO/GRETA_JPG?preview=IMG_6431_GRETA_SKOGSTER.jpg
Lokakuu
Karvalankamatto Eduskuntatalon notaarinhuoneeseen, koko 175 x 300 cm
Aaltosen mattokutomo
Notaarinhuoneeseen toteutettiin Greta Skogsterin suunnittelema ruskeasävyinen Lokakuu. Tekstiilitaiteilija Kirsti Rantanen luonnehtii mattoluonnosta: ”Lokakuu on mystinen väreissään, myöhäissyksyn ruskaa täyteläisine okran ja violetin ruskeina sävyinä, mukana terrakottaa ja sinisen mustaa. Poikittain keskikenttää toistuvasti leikkaava kuvioratkaisu on dramaattinen.” Rantanen on tunnistanut Aaltosen mattokutomon arkistosta peräti kahdeksan saman henkistä vuodenaika-aiheista mattoluonnosta, jotka hänen tulkintansa mukaan voisivat olla alun perin suunniteltu Eduskuntaan. Muiden mallien nimiä ovat muun muassa Kevät, Heinäkuu ja Syyskuu. Tässä hienossa taiteellisessa kokonaisuudessa varioidaan samoja sommittelun elementtejä. ”Väritys siirtyy varhaiskevään viileän kuulakkaista sävyistä heinäkuun täyteläisen kypsän viljan väreihin ja vähitellen myöhäissyksyn ruskaan”, Kirsti Rantanen kuvailee.
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/4.%20Julkiset%20rakennukset/EDUSKUNTATALO/Notaarinhuone
Istuntosali
Matto Eduskuntatalon istuntosaliin.
Järvenpään Plyysi- ja mattotehdas
Eduskuntatalon ydin on ympyrän muotoinen istuntosali, parlamentin kokoustila, jonka halkaisija on 25 metriä. Arkkitehti Sirén panosti salin akustiikkaan ja kattokupolin akustiikkalevyjen lisäksi kaikua pehmennettiin seinien kangasverhoilulla sekä kokolattiamatolla. Koko lattiapinta verhottiin wilton-matolla, jonka Greta Skogster suunnitteli. Teollisesti kudotun maton kuviointion läikehtivä tai juovikas. Lähes anonyymin oloinen kuvioaihe, joka tuo mieleen villieläimen turkiksen oli muodikas sekä art decon että funkiksen interiööreissä. Istuntosalin juovikas matto yhdistyy Eduskunnan sisustuksessa käytettyihin voimakassyisiin, koristeellisiin puulaatuihin ja niiden liekehtiviin pintakuvioihin. Säilyneestä lankanäytteestä käy ilmi, että suunnitteluvaiheessa Greta ehdotti maton kuvioinnissa käytettäväksi 3–4 eri väristä lankaa. Värivaihtoehdot, kuten kaikki mallit esiteltiin arkkitehdille ja rakennustoimikunnalle, jotka tekivät lopullisen päätöksen.
kuva numero
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/4.%20Julkiset%20rakennukset/EDUSKUNTATALO/Istuntosali?preview=istuntosaliP4160516.ORF
värimallit
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/4.%20Julkiset%20rakennukset/EDUSKUNTATALO/Istuntosali?preview=istuntosaliP4160489.ORF
sisustuskuva
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/4.%20Julkiset%20rakennukset/EDUSKUNTATALO/Istuntosali?preview=istuntosaliP4210120_test.tif
Diplomaattihuoneen karvalankamatto
Karvalankamatto, koko 589 x 700 cm
Aaltosen mattokutomo, Kiikala
Karvalankamatto Eduskuntatalon diplomaattihuoneeseen
Eduskuntatalon diplomaattihuoneesta tehtiin arkkitehdin idean mukaisesti väritykseltään voimakkaampi ja muita tiloja koristeellisempi. Tilaa hallitsevat Birger Hahlin suunnittelemat tummaksi petsatut loimukoivukalusteet, joissa on ylellinen, rikkaasti kuvioitu huonekalukangas. Lattiaa peitti alun perin Greta Skogsterin suunnittelema suuri karvalankamatto, jonka värikäs geometrinen kuviointi – neliöitä, suorakaiteita ja L-muotoja – sijoittui maton päihin. Näin huonekalut eivät peittäneet sitä. Matto ei ole säilynyt, mutta alkuperäisestä värimallista näkee, että pääväri eli ”maton pohjaväri” oli harmaankellertävä. Reunuksen kuvioalueessa oli vahvempia sävyjä: keltaista, tummanruskeaa tai lähes mustaa, punaista, oranssia, vaaleansinistä. Matto oli mitoiltaan kuusi kertaa seitsemän metriä (589×700). Se kudottiin kolmena yhtä leveänä kappaleena, jotka viimeisteltiin ja ommeltiin yhteen. Jotta kuviot osuvat täsmälleen kohdalleen, toteutus vaatii ehdotonta tarkkuuta. Kerrotaan, että yhdestä matosta puuttui muutama sentti ja se kudottiin uudestaan. Tarina kuvaa korkean laadun vaatimusta, joka tuon ajan sisustustekstiileille asetettiin.
kuva numero
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/4.%20Julkiset%20rakennukset/EDUSKUNTATALO/Diplomaattihuone?preview=Diplomaattihuone_GS_cc.jpg
värimallit
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/4.%20Julkiset%20rakennukset/EDUSKUNTATALO/Diplomaattihuone?preview=Diplomh_P4160523.JPG
pohjavärit
https://www.dropbox.com/home/WRKSHP%20Team%20Folder/GWL%20ARKISTO/4.%20Julkiset%20rakennukset/EDUSKUNTATALO/Diplomaattihuone?preview=P4160501.JPG